Ushuaia – maailman eteläisellä laidalla
Matka El Calafatesta maailman eteläisimpään kaupunkiin Ushuaiaan oli mielenkiintoinen. Ainoa bussi lähtee aamukolmelta, ja aikaa reissuun vierähtää 20 tuntia, koska välillä tie kulkee Chilen puolella ja rajamuodollisuuksia varten on pysähdyttävä 4 kertaa (2 Argentiinan ja 2 Chilen puolella). Meillä on nyt yhteensä 8 argentiinan ja 6 chilen leimaa passeissamme. Ihmettelimme hiukan miksei heillä ole sopimusta että rajamuodollisuuksia varten tarvitsisi pysähtyä vain kerran, kun vaan bussilla ajetaan toisen maan kautta. Johtunee mm. siitä että Argentiinalla ja Chilellä on aiemmin ollut kireät välit. 70-luvulla he melkein ajautuivat sotaan keskenään muutaman hassun pikkusaaren takia. Niin ja kannattaa muuten huomioida että Argentiinasta Chileen ei sitten saa viedä maito-, ja lihatuotteita, eikä hedelmiä. Moisesta saattaa saada ison sakon. Meiltä töykeä tullivirkailija vei evätleivän ja omenan.
Majapaikkaa haeskelimme Ushuaiassa jonkin aikaa, koska kaupunki oli tupaten täysi (ja kallis). Löysimme onneksi yhdestä hostellista mukavan ullakkohuoneen.
Ushuaian satamasta risteilimme katsomaan lintuja, merileijonia, maailman lopun majakkaa, ja tärkeimpänä pingviinejä. Vene pääsi tosi lähelle noita suloisia veijareita, emmekä katuneet ettemme olleet valinneet retkeä jossa pingviinisaarelle pääsee kävelemään. Emme kuitenkaan olisi voineet emmekä halunneetkaan mennä lähemmäksi häiritsemään niitä enempää. Oli tosi hauska seurata pingviinien tepastelua, “suukottelua” ja sukeltelua.
Kuvat
Olisimme tietysti halunneet päästä Kap Horniin saakka, mutta tuo kieppi olisi kestänyt viitisen päivää ja maksanut yli 500 euroa per nuppi, joten se piti unohtaa.
Etelänavan risteilyistä haaveileville vinkiksi että viime hetken lähdöt Ushuaiasta taisivat olla alkaen 4000 dollaria.
Itse kaupunki oli suurempi kuin olimme kuvitelleet, mutta pääkadut tulivat nopeasti tutuiksi, etenkin koska kuljimme pääosan ystävänpäivästä matkatoimistosta ja bussifirmasta toiseen etsien keinoa ehtiä ajoissa seuraavalle lennollemme Punta Arenaan Chilen puolelle. Seuraavat vapaat paikat bussissa olisivat olleet keskiviikkona, ja meidän lentomme oli jo tiistaina. Lento olisi maksanut yli 200 euroa per hlö (bussi n.30€). Vihdoin ja viimein meille myytiin liput Rio Gallegosin (Argentiina) kautta. Ylimääräisiä kilometrejä ja rajanylityksiä kertyi jonniin verran, mutta ehdittiinpä ajoissa, ja nähtiin yksi kaupunki lisää.
Kuvat