Matkaan
Lyonista lähdettiin suunnitelman mukaisesti lauantai-iltana. Mutkia tuli matkaan Madridin kentällä, jossa jatkolennon (LAN) portilla virkailija ilmoitti ettei voi päästää meitä koneeseen, koska varauksessa on jotain vikaa. Hän väitti että matkatoimisto ei ollut hoitanut varausta kunnolla loppuun. Menimme selvittämään asiaa Iberian tiskille, koska heillä ei ollut ollut ongelmaa hyväksyä lippuamme ensimmäiselle lennolle. Kävi ilmi, että Iberia oli tehnyt virheen kirjatessaan meitä sisään ekalle lennolle, ja ehdimme viimein koneeseen mukaan parin tunnin selvittelyn jälkeen. Emme tietenkään olisi saaneet enää vierekkäisiä paikkoja, mutta kun business-luokan paikkojen toivossa mainittiin olevamme häämatkalla, saatiin sentäs istua vierekkäin – koneen perällä.
Yritimme nukkua yön yli kestäneestä lennosta suurimman osan, mutta eipä siitä oikein mitään tullut.
Minulla jalat valittelivat jäykkyyttä siihen malliin, että piti nousta kävelemään monta kertaa.
Limaan saavuttiin klo 6.30. Olin hostellin kotisivulta lukenut etukäteen mikä taksi on turvallista ottaa.
Silti hiukan jännitti, että ovatko kuljettajan luvat ja kyltit varmasti oikeat, kun oltiin kuultu varoituksia huijaritakseista. Matkalla hostelliin ympäristö näytti tosi ränsistyneeltä, eikä olo ollut maailman turvallisin.
Hyvin päästiin kuitenkin perille. Hostellin henkilökunta on erittäin ystävällistä, ja etenkin omistaja Fransis käytti tosi paljon aikaansa ohjeistaen meitä Liman nähtävyyksistä, täällä liikkumisesta sekä ilmiselvästi lempiaiheestaan, ravintoloista ja ruuasta. Koska univelka painoi päälle, päätimme ottaa nokoset ja suunnata sitten ulos.