Khrys weblog

Aloitimme 2-päivän Colca-kanjonin retken Arequipasta.
Arequipa on Perun toiseksi suurin kaupunki. Näytti aika samanlaiselta kuin Lima, ja meitä ei huvittanut kierrellä paljoa keskusaukion ulkopuolella.
Kuvat
Jälleen aikaisen herätyksen jälkeen ajoimme minibussilla mielettömien maisemien läpi.
Ne vaihtelivat kuivasta, kivisestä kaktusten vallottamasta pampasta lumisiin vuoriin. Korkein pysähdyspaikkamme oli 4900 metrin korkeudessa (korkeammalla kuin Mont-Blanc!)
Pientä hengästymistä lukuunottamatta korkeus ei ole onneksi pahasti vaikuttanut meihin.
Varmaan paljolti koka-teen ja koka-karkkien ansiota. Nämä tuntuvat olevan todella ihme-lääkkeitä. En ole tuntenut ollenkaan matkapahoinvointia busseissa ja veneissä!
Tosin olemme jutelleet myös moisen vaivan psykologisesta puolesta. Tällä retkellä mm. meillä oli iloinen tunnelma ja puheenpälpätys takapenkillä tosi mukavan argentiinalaisen pariskunnan kanssa, kun taas edessä istuva nainen voi pahoin mennen tullen. Eli näyttää auttavan myös olla ajattelematta asiaa (melun kanssa ei ole valitettavasti auttanut vielä Nea, nukun korvatulppien kanssa). Meidät kutsuttiin jopa kotigrillijuhliin, mutta valitettavasti uudet ystävämme ovat vielä reissun päällä silloin kun olemme Buenos Airesissa :( Uima-allas ja kaikki!
Yöpaikassamme Chivayssa olimme tyytyväisiä päästessämme kuumille lähteille, Machu Picchun reissulla kun missasimme niitä. Illallisella meidät vedettiin mukaan opettelemaan paikallisia tansseja.
Kuvat
Retken kohokohta oli uljaiden Inka-jumalten, kondori-kotkien seuraaminen lähietäisyydeltä Cruz del condorin näköalapaikalla Colca-kanjonin reunalla. Näyttäviä eläimiä, jotka eivät juuri lennä, liitelevät vaan.
Kuvat
Lyhyen yöunen jälkeen suuntasimme Titicaca-järven rannalle Punoon.